Hetkeksi pysähtyy vauhti.
Kesän viettäjät ovat siirtyneet lepäämään.
Ukkosten välillä järvi tyyntyy,
kuikka huutaa yksinäisen valituksensa.
Haluaisin maalata sanoilla silmien edessä olevan maiseman,
mutta sivellin jäi kotiin
- tai minne lie?
Juuri tätä olen odottanut
ja kuitenkin rauha
sattuu sieluun.
Kaikki on niin kuin joskus silloin,
kun onkimies kuljeskeli näillä rannoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti