Elämän rajallisuudesta

Elämän pyörä pyörii.

Ulkokehällä vauhti on luja.

Keskellä rauhallisempaa.

Pysähtyminen

vie oleellisen äärelle.

Elämällä on rajansa.

Tulevina päivinä ja iltoina

tuhannet kynttilät 

syttyvät haudoilla.

Hiljaa loistava pieni liekki.

Saa muistamaan

poisnukkuneita rakkaita.

Elämä on lahjaa.

 

Mielen maisemassa

 

Elämän suuri kysymys:

Missä olen?

En etsi punaista pistettä kartalla.

En edes karttakoordinaatteja.

Missä olen?

Missä mieleni matkustaa?

Mitä kaipaan?

Mitä etsin?

Missä olen?

Elämän tärkeintä matkaa ei kuljeta

itään, länteen, pohjoiseen tai etelään.

Tärkein matka

on matka oman mielen maisemaan.

Maisemaan, jossa lepään

ja olen läsnä.

Ajatusta etsimässä

Huomaan aika ajoin etsiväni ajatusta.

Ajatuksen sanoittaminen tuntuu haasteelliselta.

Ajatuksen merkittävä ominaisuus on:
Ajatus ei ole kiveen hakattu,
se elää,
se muuttuu,
etsii uutta muotoa.

Huomaan iloitsevani yhä uudelleen
Vapahtajani sanasta:
"Olette kuulleet sanotuksi,
mutta minä sanon teille."

Uskonnollisen ajattelun kyseenalaistaminen.
Perinteisen tulkinnan uudelleen ajattelu.

Missä on uskoni
ja ajatteluni
ydin?

 

Hiljaisuus puhuu

Uudelleen ja uudelleen

kamerani tavoittaa maisemia 

vesien ääreltä.

Jokin koskettaa

syvälle sisimpääni.

Tunnistan eläväni ihmeen keskellä.

Luojan luoman ihmeen keskellä.

Uudelleen ja uudelleen

pysähdyn

 ja tulen  kosketetuksi.

Tunnetussa maailmankaikkeudessa

elämä näyttäytyy harvinaisena ihmeenä.

Sen keskellä elän.

 

Havaintoja

Katse kiitää

vauhdilla halki maiseman. 

Maailma on täynnä, 

on vaikea havaita yksityiskohtia. 

Kuvalla on taito pysähtyä, 

silmä tavoittaa havaitsemattoman. 

Taivaan taitaja

Taivaan taitaja

levittää siipensä

ja antaa tuulen viedä. 

Elämän tien kulkija

taittaa matkaa

askel kerrallaan. 

Ihmettelyä

En voi lakata

ihmettelemästä

elämän todellisuutta,

kaikkea ympärilläni.

Ihmeiden ihme

on siinä,

mikä on.

Luotu kertoo

Luojasta.